/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO
NÄKÖKULMA: Aikajana tarvitsee jatkuvaa päivitystä
Teksti: TUA
Kid Kokon Katoaminen – passio innoitti TUA:n sukeltamaan queer-esitysten historiaan sekä pohtimaan kaanonin muodostumista.
T-efektin teatteritieteilijät kävivät läpi arkistoja ja päätyivät kirjaamaan ylös sieltä löytyneitä queer-esityksiä. He pitävät omaa janaansa keskustelunavauksena, jonka jälkeen kaikilla halukkailla on mahdollisuus antaa TUA:lle vihjeitä ja päästä täydentämään janaa.
Pyysimme esitystaiteilija Emil Santtu Uuttua kommentoimaan historiikkihankettamme kolumnin muodossa. Uuttu peräänkuuluttaa kolumnissaan historiantutkijoilta queer-katsetta eli kykyä katsoa muuallekin kuin julkisuuden valokeilaan ja kykyyn hankkia tietoa uusilla tavoilla. Uuttu kehottaa miettimään, mitä muistin instituutiot unohtavat. Vähemmistöjen lisäksi myös tietyt taiteenlajit, kuten esitystaide, tallentuvat heikosti, kun taas toiset lajit saavat ylenpalttisesti tilaa. Esimerkiksi käsitys esitysteksteistä omina taideteoksinaan on asia, joka saa harvoin huomiota. Teksti saattaa jäädä esityksen varjoon eikä sitä linkitetä tarkastelussa muihin teksteihin. Siksi esseisti Aurora Ala-Hakula tarkastelee esseessään ja haastattelussaan Kokon kirjoittamaa tekstiä rinnan Milka Luhtaniemen tekstin kanssa. Ala-Hakulan haastattelussa Kokko ja Luhtaniemi pohtivat suhteitaan rakenteisiin ja niiden normeihin ja kertovat, miten elävät ja työskentelevät niitä muuttaakseen.
Queer-aiheisiin erikoistunut kirjallisuudentutkija Rita Paqvalén puolestaan nostaa TUAn haastattelussa esiin sen, miten historiaa tutkittaessa tärkeää on nähdä ambivalenssia teoksissa ja jäljittää sitä, miten teoksia on omana aikanaan voitu katsoa queer-katseella. Siten historiasta voi ikään kuin palauttaa teoksia nykypäivän queer-katsojalle.
Kaikki kaanonit on luotu täydennettäviksi ja uudelleenarvioitaviksi. TUA kutsuu nyt ihmiset tutustumaan aikajanaan, kommentoimaan, ehdottamaan täydennyksiä, innnostumaan ja kummastumaan valinnoista.
Saatat innostua myös näistä
HAASTATTELU: Taiteellista tietoa
Teksti: Aurora Ala-Hakula
Milka Luhtaniemen kuva: Gummerrus
Kid Kokon kuva: August Jokisalo
Aurora Ala-Hakula haastatteli Kid Kokkoa ja Milka Luhtaniemeä siitä, mitä taiteellinen tieto heille merkitsee.
NÄKÖKULMA: Kosovolaisnäytelmä sohaisee Euroopan eliittikerhoa
Teksti: Susanna Kuparinen
Jeton Nezirajn näytelmän raaka ja ironinen nauru näyttää ohjaaja Susanna Kuparisen mukaan sen, millainen EU on niistä, joita ei kutsuta sen juhlapöytiin.
ARTIKKELI: Balkan on kulttuurijournalismin sokea piste
Teksti: Maria Säkö
Kuvat: The Handke Project, Atdhe Mulla
Dokumentaarinen The Handke Project -teatteriesitys tuo esiin balkanilaisten näkymättömyyden ja eri keskustelujen kohtaamattomuuden Euroopassa. Handke-asiantuntijat lännessä kehottivat hänen kritisoijiaan lukemaan Handkea. Mutta lukivatko balkanilaistaustaiset toimittajat ja taiteilijat häntä liian tarkkaan?