/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO
NÄKÖKULMA: Aikajana tarvitsee jatkuvaa päivitystä
Teksti: TUA
Kid Kokon Katoaminen – passio innoitti TUA:n sukeltamaan queer-esitysten historiaan sekä pohtimaan kaanonin muodostumista.
T-efektin teatteritieteilijät kävivät läpi arkistoja ja päätyivät kirjaamaan ylös sieltä löytyneitä queer-esityksiä. He pitävät omaa janaansa keskustelunavauksena, jonka jälkeen kaikilla halukkailla on mahdollisuus antaa TUA:lle vihjeitä ja päästä täydentämään janaa.
Pyysimme esitystaiteilija Emil Santtu Uuttua kommentoimaan historiikkihankettamme kolumnin muodossa. Uuttu peräänkuuluttaa kolumnissaan historiantutkijoilta queer-katsetta eli kykyä katsoa muuallekin kuin julkisuuden valokeilaan ja kykyyn hankkia tietoa uusilla tavoilla. Uuttu kehottaa miettimään, mitä muistin instituutiot unohtavat. Vähemmistöjen lisäksi myös tietyt taiteenlajit, kuten esitystaide, tallentuvat heikosti, kun taas toiset lajit saavat ylenpalttisesti tilaa. Esimerkiksi käsitys esitysteksteistä omina taideteoksinaan on asia, joka saa harvoin huomiota. Teksti saattaa jäädä esityksen varjoon eikä sitä linkitetä tarkastelussa muihin teksteihin. Siksi esseisti Aurora Ala-Hakula tarkastelee esseessään ja haastattelussaan Kokon kirjoittamaa tekstiä rinnan Milka Luhtaniemen tekstin kanssa. Ala-Hakulan haastattelussa Kokko ja Luhtaniemi pohtivat suhteitaan rakenteisiin ja niiden normeihin ja kertovat, miten elävät ja työskentelevät niitä muuttaakseen.
Queer-aiheisiin erikoistunut kirjallisuudentutkija Rita Paqvalén puolestaan nostaa TUAn haastattelussa esiin sen, miten historiaa tutkittaessa tärkeää on nähdä ambivalenssia teoksissa ja jäljittää sitä, miten teoksia on omana aikanaan voitu katsoa queer-katseella. Siten historiasta voi ikään kuin palauttaa teoksia nykypäivän queer-katsojalle.
Kaikki kaanonit on luotu täydennettäviksi ja uudelleenarvioitaviksi. TUA kutsuu nyt ihmiset tutustumaan aikajanaan, kommentoimaan, ehdottamaan täydennyksiä, innnostumaan ja kummastumaan valinnoista.
Saatat innostua myös näistä
Muistomerkkejä omista sodista
Teksti: Topi Vainikainen
Itsenäisen Suomen teatterihistoriaan on mahtunut kuvauksia kansakunnan traumaattisesta menneisyydestä. Sotien käsittely näyttää suomalaisessa teatterissa olevan alisteista kollektiivisesti jaetulle kansakunnan idealle, suomalaisuuden suurelle tarinalle. Teatterintutkija Topi Vainikaisen esseessä laukataan suomalaisen teatterin sotatematiikan läpi.
Haastattelu: Pipsa Lonka ja Peterin tarinan takainen todellisuus
Teksti: TUA
Kuva: Jussi Kirjavainen
Pipsa Lonka kuuluu Suomen käännetyimpiin ja palkituimpiin näytelmäkirjailijoihin. Longan näytelmä Peter asui talossa – delfiini pisteestä pisteeseen ilmestyy TUAn kustantamana, Aino Niemisen taittamana kirjana tiistaina 7.5.2024.
Näytelmä kertoo pullokuonodelfiinistä, jolle tehtiin poikkeuksellinen eläinkoe 1960-luvulla. Hänelle opetettiin englantia, ihmisten kieltä. Osana koetta delfiini asui puoli vuotta kahdestaan nuoren naisen kanssa talossa, jonka kaikkiin huoneisiin oli laskettu vettä. Peteriksi kutsutun delfiinin elämä päättyi itsemurhaan.
KOLUMNI: Mitä muistin instituutiot unohtavat?
Teksti: Emil Santtu Uuttu
Esitystaiteilija Emil Santtu Uuttu pohdiskelee, miten muistin instituutiot toimivat ja miten niiden luomia normeja voisi murtaa.