-
Haastattelu: Pipsa Lonka ja Peterin tarinan takainen todellisuus
Teksti: TUA
Kuva: Jussi KirjavainenPipsa Lonka kuuluu Suomen käännetyimpiin ja palkituimpiin näytelmäkirjailijoihin. Longan näytelmä Peter asui talossa – delfiini pisteestä pisteeseen ilmestyy TUAn kustantamana, Aino Niemisen taittamana kirjana tiistaina 7.5.2024.
Näytelmä kertoo pullokuonodelfiinistä, jolle tehtiin poikkeuksellinen eläinkoe 1960-luvulla. Hänelle opetettiin englantia, ihmisten kieltä. Osana koetta delfiini asui puoli vuotta kahdestaan nuoren naisen kanssa talossa, jonka kaikkiin huoneisiin oli laskettu vettä. Peteriksi kutsutun delfiinin elämä päättyi itsemurhaan.
LUE LISÄÄ →
-
ESIPUHE: Radikaalit olennot – Viisi uutta näytelmää ”Euroopan villistä idästä”
Teksti: Cristina Modreanu
Kuva: Elise Wilk, A Bordeniau
LUE LISÄÄ →
Romanialainen teatterintutkija ja kulttuuritoimittaja Christina Modreanu johdattaa suomalaiset lukijat Balkanin alueen villiin ja radikaaliin teatterielämään. -
ESIPUHE: Radical Beings. Five New Plays from “the Wild East of Europe”
Text: Cristina Modreanu
Photo: Elise Wilk, A Bordeniau
”In Eastern Europe theatre is always deeply affected by the political field. Acting in opposition to that, some artists are still trying to avoid political subjects, offering instead to the audience elaborate performative means of escaping reality.”
LUE LISÄÄ → -
HAASTATTELU: Naisten saappaissa
Teksti: Kristiina Sarasti
Kuva: Gergana Dimitrova, Georgi Angelov
Balkanilaiset feministisen teatterin pioneerit käyttävät teatteria patriarkaatin epäkohtien tutkimiseen. Heidän suomennetut näytelmänsä tuulettavat railakkaasti tyttöyden ja naiseuden normeja.
LUE LISÄÄ → -
NÄKÖKULMA: Kosovolaisnäytelmä sohaisee Euroopan eliittikerhoa
Teksti: Susanna Kuparinen
Jeton Nezirajn näytelmän raaka ja ironinen nauru näyttää ohjaaja Susanna Kuparisen mukaan sen, millainen EU on niistä, joita ei kutsuta sen juhlapöytiin.
LUE LISÄÄ → -
ARTIKKELI: Balkan on kulttuurijournalismin sokea piste
Teksti: Maria Säkö
Kuvat: The Handke Project, Atdhe Mulla
Dokumentaarinen The Handke Project -teatteriesitys tuo esiin balkanilaisten näkymättömyyden ja eri keskustelujen kohtaamattomuuden Euroopassa. Handke-asiantuntijat lännessä kehottivat hänen kritisoijiaan lukemaan Handkea. Mutta lukivatko balkanilaistaustaiset toimittajat ja taiteilijat häntä liian tarkkaan?
LUE LISÄÄ →
-
HAASTATTELU: Marie Kajava ja kierrätetystä materiaalista syntynyt näytelmä
Teksti: Heidi Backström
Kuva: Aino Nieminen
Teatterin Uuden Alkukirjaston neljäs peruskivi on näytelmäkirjailija ja dramaturgi Marie Kajavan monologinäytelmä in the margin, i wrote some shit about my soft skin. Teos pohjaa muistikirjoihin unohtuneisiin tai Kajavan vuosien varrella hylkäämiin tekstinpätkiin.
LUE LISÄÄ → -
NÄKÖKULMA: Hiljaisuuden ja tauon ero
Kuvat ja teksti: Aino Nieminen
Jokainen kuvavalinta on aina arvovalinta. Myös silloin kun kuva valitaan kuvapankista. Samaa arvovalintaa teemme sanoilla. Termit, joita käytämme, vaikuttavat siihen millainen maailma viestiemme myötä rakentuu. Se kertoo myös kenelle tai kenestä puhumme, kuka kuuluu joukkoon ja kuka jätetään ulkopuolelle.
LUE LISÄÄ → -
ESSEE: Muistikirjan muotoinen minä
Teksti: Olga Palo
Kuva: Aino Nieminen
Harry Potter ja salaisuuksien kammio -kirjassa Ginny Weasley löytää Lordi Voldemortin vanhan päiväkirjan, ja Voldemort alkaa elää Ginnyn kautta. Voldemortin muisto elää päiväkirjassa, ja päiväkirjansa kautta hän saa tahtonsa toteutumaan. Kirja ei siis ole ainoastaan Voldemortin muistiinpanoja elämästä, vaan jollain tapaa kirjoitusajankohdan nuori kirjoittaja itse – Voldemort arkistoituna päiväkirjaan.
LUE LISÄÄ →
-
KESKUSTELU: Suomalainen media ja teatterin ilmiöt…
…eli jatkopohdintaa Jussi Sorjasen ja Aino Kiven lisää kulttuurikirjoittamista peräänkuuluttaviin puheenvuoroihin…
Teksti: Eeva Kemppi ja Maria Säkö
LUE LISÄÄ → -
HAASTATTELU: Rakkaudesta lajiin
Teksti: TUA
Teatteritiede antaa meille välineitä ja sanoja käsitellä teatterikokemuksia ja havaintoja teatterista. Se auttaa sanallistamaan asioita, jotka muuten jäisivät huomiotta. Teatterintutkimus ja teatterikokemus voivat kohdata.
LUE LISÄÄ →
-
TUA:n HAASTATTELU: Tietokirja, jonka sanat tulevat suoraan ruumiista
Teksti: TUA
Nelson Mandela on sanonut, että jos puhut ihmiselle kielellä, jota hän ymmärtää, asia menee hänen järkeensä, mutta jos puhut hänen äidinkielellään, sanat menevät sydämeen. Ihmisen suhde omaan äidinkieleensä on ruumiillinen. Jotta suomalainen taidekeskustelu pysyy elävänä ja ruumiillisena tarvitaan hyviä käännöksiä. Mutta miten tällainen merkityksellinen suomennos tehdään? Sara Ahmedin Tunteiden kulttuuripolitiikkaa -teoksen (2018/2004, Niin & Näin) kääntäjä Elina Halttunen-Riikonen kertoo, miten ja miksi teos kääntyi suomeksi. Ahmedin teos on Tuntoisia ruumiita –
LUE LISÄÄ → -
VIISI OLENNAISTA
Kuva: Niina Stolt
Teksti: TUA
Tuntoisia ruumiita – miten ollaan teoksissa, maailmassa? innostaa katsomaan esityksiä, kirjoittamaan niistä ja lukemaan esityksistä kirjoitettuja tekstejä. Kirjan kirjoittaja Hanna Helavuori vinkkaa viisi hänelle tärkeää kirjaa.
LUE LISÄÄ → -
HISTORIA: Hybristä ja futuristiklubbaajia – avaimia 1980-luvun esitysten ruumiisiin
Kuva: Sakari Viika. Kuvassa futuristiklubbaaja Bottalla vuonna 1981.
Teksti: Marja Silde
”Siinä missä 1980-luvun esityskulttuuri teki irtiottoa aiemmasta säyseästä, mukautuvasta ja oppivasta ruumiista, tuli tilalle ruumis, jonka oletettiin nyt kerryttävän inhimillisiä pääomia itseensä esityksenä muille. Ruumis oman itsen yrittäjyyden tärkeimpänä käyntikorttina oli/on osa kapitalismin murrosta ja yksilöille sälytettyä vastuuta osastaan yhteiskunnassa. Eli se, mikä aluksi tuntui ruumiin vapautumiselta, sisälsi kuitenkin ruumiin uudenlaisen haltuunoton.” Teatterintutkija ja esitystaiteilija Marja Silde lähestyy 1980-luvun suomalaisen teatterin ruumiillisuutta nykypäivän näkökulmasta ja tarjoaa avaimia sen ymmärtämiseen.
LUE LISÄÄ → -
ESSEE: En ole siivoojasi
Kuva: Monika Stolarska. Stateswomen, Sluts of Revolution, or the Learned Ladies, Teatr Polski in Bydgoszcz, 2017.
Teksti: Sofia M. Ciel. Hän on puolalaistaustainen norjalainen taidekriitikko ja taidehistorioitsija. (suomennos: Minna Kortesmaa)Protestia ja politiikkaa Puolan naistaiteilijasukupolvien toiminnassa
Kansainvälisissä taidelehdissä on ilmestynyt paljon artikkeleita, joissa kerrotaan Puolan tilanteesta. Yleensä artikkelit käsittelevät lähinnä puolalaisissa taideinstituutioissa tapahtuneita muutoksia. Taidekriitikot kirjoittavat usein poliittisesta tasosta, jolloin eri toimijat ja poliittiset toimenpiteet saavat näkyvyyttä.
LUE LISÄÄ → -
NÄKÖKULMA: Taide elinolosuhteiden takaajana
Kuva: Chen Chun-Lun. Outi Pieski Matriarkaatissa (2022)
Teksti: Mia Hannula
Tanssikriitikko Mia Hannula kirjoittaa siitä, miten Matriarkaatissa esiäitien matriarkaalinen huolenpidon kulttuuriperintö viitoittaa paluuta kohti suvereenia yhteyttä maahan.
LUE LISÄÄ →
-
Kid Kokko – Disappearing – a passion
Disappearing – a passion is the second cornerstone of TUA.
LUE LISÄÄ → -
ESSEE: Lempeätä tilaa
Teksti: Aurora Ala-Hakula
Aurora Ala-Hakula tarkastelee esseessään Kid Kokon Katoaminen – passio -teosta suhteessa Milka Luhtaniemen Buoyancyyn ja luo tilaa esitystekstien pohtimiseen sekä niiden kaanonin rakentamiseen.
LUE LISÄÄ → -
HAASTATTELU: Taiteellista tietoa
Teksti: Aurora Ala-Hakula
Milka Luhtaniemen kuva: Gummerrus
Kid Kokon kuva: August JokisaloAurora Ala-Hakula haastatteli Kid Kokkoa ja Milka Luhtaniemeä siitä, mitä taiteellinen tieto heille merkitsee.
LUE LISÄÄ → -
TUA: 5 essentials
Text: TUA/Maria Säkö
Kid Kokko’s Disappearing – Passion is published in the middle of the hottest performance season. Inspired by Kid Kokko’s work, Maria Säkö recommends five things that also create new space to think, to be and to make art.
LUE LISÄÄ → -
NÄKÖKULMA: Aikajana tarvitsee jatkuvaa päivitystä
Teksti: TUA
Kid Kokon Katoaminen – passio innoitti TUA:n sukeltamaan queer-esitysten historiaan sekä pohtimaan kaanonin muodostumista.
LUE LISÄÄ → -
TUA:N HAASTATTELU: Kaanon voi palauttaa teoksia nykypäivän queer-yleisölle
Teksti: Maria Säkö
Kuva: S&SRita Paqvalén on koulutukseltaan kirjallisuustieteilijä ja on julkaissut tekstejä ja kirjoja muun muassa kulttuurihistoriasta, teatterista, kirjallisuudesta sekä queer-kulttuurista. Hänen uusin teoksensa on Queera minnen. Essäer om tystnader, längtan och motstånd (S&S 2021), jossa hän tarkastelee sitä, miten vaietut ja sanallistamatta jätetyt asiat voidaan saada historiasta esiin. Paqvalén antaa näkökulmia, joita T-efektin aikajanan täydentämisessä kannattaa ottaa huomioon.
LUE LISÄÄ → -
HISTORIIKKI: Suomalaisen queer-teatterin aikajana
Teksti: Maura Minerva, Eeli Vilhunen ja Sofia Valtanen
Teatteritieteilijöistä koostuva T-efekti -ryhmä kävi läpi niitä jälkiä, joita arkistoihin on jäänyt suomalaisista queer-esityksistä viime vuosisadan vaihteesta tähän päivään. Merkkipaaluiksi ovat usein nousseet isojen talojen paljon huomiota saaneet esitykset, mutta aikajanalta löytyy myös vähemmän tunnettuja teoksia, joiden lopullinen merkitys on saattanut olla suurempi kuin suosiossa kylpeneiden teosten.
LUE LISÄÄ → -
KOLUMNI: Mitä muistin instituutiot unohtavat?
Teksti: Emil Santtu Uuttu
Esitystaiteilija Emil Santtu Uuttu pohdiskelee, miten muistin instituutiot toimivat ja miten niiden luomia normeja voisi murtaa.
LUE LISÄÄ →
-
Nuori Voima -palkinnon saaneen Noora Dadun kirjasta otettiin toinen painos!
Noora Dadun ylistetystä Minun Palestiinani ja Fail -teosparista otettiin toinen painos. Sitä on nyt saatavilla TUA:n verkkokaupasta, Rosebudin Sivullisesta, Niteestä sekä Tekstin talon Pp -kirjakaupasta. Noora Dadulle myönnettiin 13.12. vuosittain jaettava Nuori Voima -palkinto. Palkinto myönnettiin Dadun työstä käsikirjoittajana, näyttelijänä ja kirjailijana. Palkintoperusteissa Dadun teosta luonnehdittiin näin: ”Dadun näytelmien julkaiseminen kirjallisuutena osoittaa, miten tuoretta ja tarkkaa tekstien taiteellinen ja yhteiskunnallinen ajattelu on.” ” Minun Palestiinani ja Fail on osoitus kirjallisuuden ja taiteen mahdollisuudesta toimia erityisellä tavalla kriittisenä,
LUE LISÄÄ → -
Kahdeksan olennaista
Teksti: Noora Dadu Kuva: Ilkka Saastamoinen.
Minun Palestiinani ja Fail -teoksen kirjoittajan Nooran Dadun seitsemän nostoa hänelle tärkeistä palestiinalaistaustaisista taiteilijoista ja kirjoittajista.
LUE LISÄÄ → -
Tiedote: Korjaus Minun Palestiinani ja Fail -teosparin arabiankielisiin osioihin
Noora Dadun Minun Palestiinani ja Fail -teospariin on lisätty sivu korjaamaan ensimmäiseen painokseen tullutta painovirhettä.
LUE LISÄÄ → -
Tärkeintä on antaa lapsille ilmaisunvapaus
Teksti: Maria Säkö / TUA
Fragments Theatre toimii Jeninissä, Palestiinassa, ja sen lähistöllä on pakolaisleirejä. Sen perustajiin kuuluu taiteilijoita monilta eri aloilta. Fragments Theatren toimintaa tukee muun muassa Anna Lindhin Säätiö, joka pyrkii tukemaan rauhanomaista dialogia Välimeren alueella. Ryhmän perustajajäsen, tuottaja Rawand Arqawi, vastasi TUAn puheluun.
LUE LISÄÄ → -
Muutakin kuin identiteettikeskustelua
Teksti: TUA Kuva: Mitro Härkönen
Noora Dadu (s.1981) on helsinkiläinen näyttelijä, kirjoittaja ja esitysten tekijä sekä yhteiskunnallinen keskustelija. Hän on tuttu muun muassa Teatteri Takomon, Kansallisteatterin ja Ryhmäteatterin esityksistä. Hän on Teatteri Takomon jäsen sekä osa Ryhmäteatterin politiikka-kollektiivia. Hän on esityksissään käsitellyt mm. erimielisyyttä ja rakkautta sekä yksilöiden elämässä että laajemmassa poliittisessa kontekstissa. Hänen viimeisimpiin töihinsä kuuluu myös Viiksi-instituutti, jossa harjoiteltiin maailmassaoloa. Minun Palestiinani ja Fail on hänen esikoiskirjansa ja TUA.n alkukirjaston ensimmäinen peruskivi.
LUE LISÄÄ → -
Kolumni: Totuuden (ja tekstin luonteen) nimissä
Teksti: Arda Yildirim
Median tehtävä on toimia vallan vahtikoirana, faktuaalisen informaation levittäjänä sekä keskusteluareenana. Nämä kolme journalismin funktiota ovat jääneet mieleeni keväästä 2011, jolloin luin valtiotieteellisen tiedekunnan viestinnän oppiaineen pääsykokeisiin.
LUE LISÄÄ → -
Näkökulma: Miksi vain oma sota kiinnostaa?
Teksti: TUA/Maria Säkö
Maailmassa on tällä hetkellä käynnissä noin 40 eri sotaa. Sitä ei uskoisi, kun katsoo suomalaisten teattereiden ohjelmistoja. Suomalaisessa teatterissa käydään ikuisesti vain omia sotia.
LUE LISÄÄ → -
Muistomerkkejä omista sodista
Teksti: Topi Vainikainen
Itsenäisen Suomen teatterihistoriaan on mahtunut kuvauksia kansakunnan traumaattisesta menneisyydestä. Sotien käsittely näyttää suomalaisessa teatterissa olevan alisteista kollektiivisesti jaetulle kansakunnan idealle, suomalaisuuden suurelle tarinalle. Teatterintutkija Topi Vainikaisen esseessä laukataan suomalaisen teatterin sotatematiikan läpi.
LUE LISÄÄ → -
Taidetta nollapositiosta
Teksti: Maria Säkö (TUA)
Suurimmaksi osaksi muiden maiden konflikteja käsittelevät näyttämöteokset ovat Suomessa olleet satunnaisia vierailuesityksiä. Poikkeuksena voi kuitenkin pitää Putinin valtakautta kritisoivia teoksia. Niitä täällä on nähty säännöllisesti. Niistä rakentuu johdonmukainen kuva elämästä diktatuuriin luisuvassa maassa ja niissä naapurimaissa, joihin Venäjä haluaa ulottaa valtansa. TUAn Maria Säkö kävi läpi tukun näkemiään teoksia.
LUE LISÄÄ →
TUA TUO TEATTERITEKSTIT
LUKEMISEN YTIMEEN
/T/U/A/ INSTAGRAMISSA
