/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO
VIISI OLENNAISTA
Kuva: Niina Stolt
Teksti: TUA
Tuntoisia ruumiita – miten ollaan teoksissa, maailmassa? innostaa katsomaan esityksiä, kirjoittamaan niistä ja lukemaan esityksistä kirjoitettuja tekstejä. Kirjan kirjoittaja Hanna Helavuori vinkkaa viisi hänelle tärkeää kirjaa.
1. Ahmed, Sara (2018/2004). Tunteiden kulttuuripolitiikka. Suomentanut Elina Halttunen-Riikonen. Niin & näin.
Sara Ahmedia voidaan pitää aikamme yhtenä keskeisimmistä ajattelijoista. Hänen kirjoituksensa edustavat niin sanottua affektiivista käännettä eli tunteista kiinnostunutta tutkimusta, joka on yleistynyt akateemisessa maailmassa viime vuosikymmenten aikana.
2. Bahtin, Mihail (2002/1965). Francois Rabelais: Keskiajan ja renessanssin nauru. Suomentaneet Tapani Laine, Paula Nieminen, Erkki Salo. Like.
Mihail Bahtin (1895-1975) piirtää kuvan koko kulttuuristamme keskiaikaisen karnevaalin ja renessanssin naurun kautta. Teoksellaan hän on luonut perustaa 1900- ja 2000-luvun humanistiselle tutkimukselle.
3. Barthes, Roland (1993/1973). Tekstin hurma. Suomentaneet Raija Sironen ja Erkki Vainikkala. Vastapaino.
Barthesin mukaan teksti voi tuottaa kahdenlaista tyydytystä: joko mielihyvää (ranskan plaisir) tai nautintoa (jouissance). Mielihyvä merkitsee tutunomaisuutta ja mukavuutta. Tekstin nautinto puolestaan särkee jatkuvuuden: siihen liittyy ekstaasin ja seksuaalisen nautinnon kaltaisia tuntemuksia, jotka aiheutuvat luetun odottamattomuudesta. Nautintoa tuottavat diskurssien moninaisuus ja eriaineksisuus.
4. Foucault, Michel (1998/1976-1984). Seksuaalisuuden historia 4. Tiedontahto; nautintojen käyttö; Huoli itsestä. Suomentanut Kaisa Sivonius. Gaudeamus
Seksuaalisuuden historia on Michel Foucault’n keskeisimpiä ja vaikutusvaltaisimpia teoksia. Foucault käsittelee siinä tiedon ja vallan suhdetta ruumiillisuuteen ja seksuaalisuuteen modernissa länsimaisessa yhteiskunnassa. Seksuaalisuuden historian vaikutukset ovat olleet mittavat muun muassa konstruktionismiin sekä feministiseen sukupuolen ja seksuaalisuuden tutkimukseen.
5. Genet, Jean (1987/1963). Giacomettin ateljeessa. Suomentanut Sirkka Suomi. Saatesanat Ukri Merikanto. Taide.
Genet’lle puhuvat Giacomettin rosoiset, venytetyt pronssifiguurit ja jopa ateljeen pöly. Ne panevat hänet kirjaamaan vaikutelmia ja mielleyhtymiä, jotka johtavat syvälle ihmisen sisimpään, valheellisuuteen, yksilön arvoon, yksinäisyyteen ja kuolemaan.
6. Gustafsson, Laura ja Haapoja, Terike (2020). Nuppukirja. Maallisen elämän käsikirja. Helsingin kaupungin taidemuseo. (PLUS 1)
Miten unelmoida, miten matkustaa, miten leikkiä? Laura Gustafssonin ja Terike Haapojan Nuppukirja – Maallisen elämän käsikirja antaa ehdotuksia siihen, miten elää ihmisenä maailmassa, jonka vanha ihmisenä olemisen tapa on vaarantanut. Kirjassa 37 haastateltavaa (taiteilija Eija-Liisa Ahtilasta runoilija Asiya Wadudiin) kartoittavat nykymaailman tilaa ja uusien elämänmuotojen mahdollisuuksia.
Saatat innostua myös näistä
Haastattelu: Pipsa Lonka ja Peterin tarinan takainen todellisuus
Teksti: TUA
Kuva: Jussi Kirjavainen
Pipsa Lonka kuuluu Suomen käännetyimpiin ja palkituimpiin näytelmäkirjailijoihin. Longan näytelmä Peter asui talossa – delfiini pisteestä pisteeseen ilmestyy TUAn kustantamana, Aino Niemisen taittamana kirjana tiistaina 7.5.2024.
Näytelmä kertoo pullokuonodelfiinistä, jolle tehtiin poikkeuksellinen eläinkoe 1960-luvulla. Hänelle opetettiin englantia, ihmisten kieltä. Osana koetta delfiini asui puoli vuotta kahdestaan nuoren naisen kanssa talossa, jonka kaikkiin huoneisiin oli laskettu vettä. Peteriksi kutsutun delfiinin elämä päättyi itsemurhaan.
HAASTATTELU: Marie Kajava ja kierrätetystä materiaalista syntynyt näytelmä
Teksti: Heidi Backström
Kuva: Aino Nieminen
Teatterin Uuden Alkukirjaston neljäs peruskivi on näytelmäkirjailija ja dramaturgi Marie Kajavan monologinäytelmä in the margin, i wrote some shit about my soft skin. Teos pohjaa muistikirjoihin unohtuneisiin tai Kajavan vuosien varrella hylkäämiin tekstinpätkiin.
HISTORIIKKI: Suomalaisen queer-teatterin aikajana
Teksti: Maura Minerva, Eeli Vilhunen ja Sofia Valtanen
Teatteritieteilijöistä koostuva T-efekti -ryhmä kävi läpi niitä jälkiä, joita arkistoihin on jäänyt suomalaisista queer-esityksistä viime vuosisadan vaihteesta tähän päivään. Merkkipaaluiksi ovat usein nousseet isojen talojen paljon huomiota saaneet esitykset, mutta aikajanalta löytyy myös vähemmän tunnettuja teoksia, joiden lopullinen merkitys on saattanut olla suurempi kuin suosiossa kylpeneiden teosten.