/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO
VIISI OLENNAISTA
Kuva: Niina Stolt
Teksti: TUA
Tuntoisia ruumiita – miten ollaan teoksissa, maailmassa? innostaa katsomaan esityksiä, kirjoittamaan niistä ja lukemaan esityksistä kirjoitettuja tekstejä. Kirjan kirjoittaja Hanna Helavuori vinkkaa viisi hänelle tärkeää kirjaa.
1. Ahmed, Sara (2018/2004). Tunteiden kulttuuripolitiikka. Suomentanut Elina Halttunen-Riikonen. Niin & näin.
Sara Ahmedia voidaan pitää aikamme yhtenä keskeisimmistä ajattelijoista. Hänen kirjoituksensa edustavat niin sanottua affektiivista käännettä eli tunteista kiinnostunutta tutkimusta, joka on yleistynyt akateemisessa maailmassa viime vuosikymmenten aikana.
2. Bahtin, Mihail (2002/1965). Francois Rabelais: Keskiajan ja renessanssin nauru. Suomentaneet Tapani Laine, Paula Nieminen, Erkki Salo. Like.
Mihail Bahtin (1895-1975) piirtää kuvan koko kulttuuristamme keskiaikaisen karnevaalin ja renessanssin naurun kautta. Teoksellaan hän on luonut perustaa 1900- ja 2000-luvun humanistiselle tutkimukselle.
3. Barthes, Roland (1993/1973). Tekstin hurma. Suomentaneet Raija Sironen ja Erkki Vainikkala. Vastapaino.
Barthesin mukaan teksti voi tuottaa kahdenlaista tyydytystä: joko mielihyvää (ranskan plaisir) tai nautintoa (jouissance). Mielihyvä merkitsee tutunomaisuutta ja mukavuutta. Tekstin nautinto puolestaan särkee jatkuvuuden: siihen liittyy ekstaasin ja seksuaalisen nautinnon kaltaisia tuntemuksia, jotka aiheutuvat luetun odottamattomuudesta. Nautintoa tuottavat diskurssien moninaisuus ja eriaineksisuus.
4. Foucault, Michel (1998/1976-1984). Seksuaalisuuden historia 4. Tiedontahto; nautintojen käyttö; Huoli itsestä. Suomentanut Kaisa Sivonius. Gaudeamus
Seksuaalisuuden historia on Michel Foucault’n keskeisimpiä ja vaikutusvaltaisimpia teoksia. Foucault käsittelee siinä tiedon ja vallan suhdetta ruumiillisuuteen ja seksuaalisuuteen modernissa länsimaisessa yhteiskunnassa. Seksuaalisuuden historian vaikutukset ovat olleet mittavat muun muassa konstruktionismiin sekä feministiseen sukupuolen ja seksuaalisuuden tutkimukseen.
5. Genet, Jean (1987/1963). Giacomettin ateljeessa. Suomentanut Sirkka Suomi. Saatesanat Ukri Merikanto. Taide.
Genet’lle puhuvat Giacomettin rosoiset, venytetyt pronssifiguurit ja jopa ateljeen pöly. Ne panevat hänet kirjaamaan vaikutelmia ja mielleyhtymiä, jotka johtavat syvälle ihmisen sisimpään, valheellisuuteen, yksilön arvoon, yksinäisyyteen ja kuolemaan.
6. Gustafsson, Laura ja Haapoja, Terike (2020). Nuppukirja. Maallisen elämän käsikirja. Helsingin kaupungin taidemuseo. (PLUS 1)
Miten unelmoida, miten matkustaa, miten leikkiä? Laura Gustafssonin ja Terike Haapojan Nuppukirja – Maallisen elämän käsikirja antaa ehdotuksia siihen, miten elää ihmisenä maailmassa, jonka vanha ihmisenä olemisen tapa on vaarantanut. Kirjassa 37 haastateltavaa (taiteilija Eija-Liisa Ahtilasta runoilija Asiya Wadudiin) kartoittavat nykymaailman tilaa ja uusien elämänmuotojen mahdollisuuksia.
Saatat innostua myös näistä
HISTORIA: Hybristä ja futuristiklubbaajia – avaimia 1980-luvun esitysten ruumiisiin
Kuva: Sakari Viika. Kuvassa futuristiklubbaaja Bottalla vuonna 1981.
Teksti: Marja Silde
”Siinä missä 1980-luvun esityskulttuuri teki irtiottoa aiemmasta säyseästä, mukautuvasta ja oppivasta ruumiista, tuli tilalle ruumis, jonka oletettiin nyt kerryttävän inhimillisiä pääomia itseensä esityksenä muille. Ruumis oman itsen yrittäjyyden tärkeimpänä käyntikorttina oli/on osa kapitalismin murrosta ja yksilöille sälytettyä vastuuta osastaan yhteiskunnassa. Eli se, mikä aluksi tuntui ruumiin vapautumiselta, sisälsi kuitenkin ruumiin uudenlaisen haltuunoton.” Teatterintutkija ja esitystaiteilija Marja Silde lähestyy 1980-luvun suomalaisen teatterin ruumiillisuutta nykypäivän näkökulmasta ja tarjoaa avaimia sen ymmärtämiseen.
Taidetta nollapositiosta
Teksti: Maria Säkö (TUA)
Suurimmaksi osaksi muiden maiden konflikteja käsittelevät näyttämöteokset ovat Suomessa olleet satunnaisia vierailuesityksiä. Poikkeuksena voi kuitenkin pitää Putinin valtakautta kritisoivia teoksia. Niitä täällä on nähty säännöllisesti. Niistä rakentuu johdonmukainen kuva elämästä diktatuuriin luisuvassa maassa ja niissä naapurimaissa, joihin Venäjä haluaa ulottaa valtansa. TUAn Maria Säkö kävi läpi tukun näkemiään teoksia.
TUA:N HAASTATTELU: Kaanon voi palauttaa teoksia nykypäivän queer-yleisölle
Teksti: Maria Säkö
Kuva: S&S
Rita Paqvalén on koulutukseltaan kirjallisuustieteilijä ja on julkaissut tekstejä ja kirjoja muun muassa kulttuurihistoriasta, teatterista, kirjallisuudesta sekä queer-kulttuurista. Hänen uusin teoksensa on Queera minnen. Essäer om tystnader, längtan och motstånd (S&S 2021), jossa hän tarkastelee sitä, miten vaietut ja sanallistamatta jätetyt asiat voidaan saada historiasta esiin. Paqvalén antaa näkökulmia, joita T-efektin aikajanan täydentämisessä kannattaa ottaa huomioon.