/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO
NÄKÖKULMA: Aikajana tarvitsee jatkuvaa päivitystä
Teksti: TUA
Kid Kokon Katoaminen – passio innoitti TUA:n sukeltamaan queer-esitysten historiaan sekä pohtimaan kaanonin muodostumista.
T-efektin teatteritieteilijät kävivät läpi arkistoja ja päätyivät kirjaamaan ylös sieltä löytyneitä queer-esityksiä. He pitävät omaa janaansa keskustelunavauksena, jonka jälkeen kaikilla halukkailla on mahdollisuus antaa TUA:lle vihjeitä ja päästä täydentämään janaa.
Pyysimme esitystaiteilija Emil Santtu Uuttua kommentoimaan historiikkihankettamme kolumnin muodossa. Uuttu peräänkuuluttaa kolumnissaan historiantutkijoilta queer-katsetta eli kykyä katsoa muuallekin kuin julkisuuden valokeilaan ja kykyyn hankkia tietoa uusilla tavoilla. Uuttu kehottaa miettimään, mitä muistin instituutiot unohtavat. Vähemmistöjen lisäksi myös tietyt taiteenlajit, kuten esitystaide, tallentuvat heikosti, kun taas toiset lajit saavat ylenpalttisesti tilaa. Esimerkiksi käsitys esitysteksteistä omina taideteoksinaan on asia, joka saa harvoin huomiota. Teksti saattaa jäädä esityksen varjoon eikä sitä linkitetä tarkastelussa muihin teksteihin. Siksi esseisti Aurora Ala-Hakula tarkastelee esseessään ja haastattelussaan Kokon kirjoittamaa tekstiä rinnan Milka Luhtaniemen tekstin kanssa. Ala-Hakulan haastattelussa Kokko ja Luhtaniemi pohtivat suhteitaan rakenteisiin ja niiden normeihin ja kertovat, miten elävät ja työskentelevät niitä muuttaakseen.
Queer-aiheisiin erikoistunut kirjallisuudentutkija Rita Paqvalén puolestaan nostaa TUAn haastattelussa esiin sen, miten historiaa tutkittaessa tärkeää on nähdä ambivalenssia teoksissa ja jäljittää sitä, miten teoksia on omana aikanaan voitu katsoa queer-katseella. Siten historiasta voi ikään kuin palauttaa teoksia nykypäivän queer-katsojalle.
Kaikki kaanonit on luotu täydennettäviksi ja uudelleenarvioitaviksi. TUA kutsuu nyt ihmiset tutustumaan aikajanaan, kommentoimaan, ehdottamaan täydennyksiä, innnostumaan ja kummastumaan valinnoista.
Saatat innostua myös näistä
TUA:N HAASTATTELU: Kaanon voi palauttaa teoksia nykypäivän queer-yleisölle
Teksti: Maria Säkö
Kuva: S&S
Rita Paqvalén on koulutukseltaan kirjallisuustieteilijä ja on julkaissut tekstejä ja kirjoja muun muassa kulttuurihistoriasta, teatterista, kirjallisuudesta sekä queer-kulttuurista. Hänen uusin teoksensa on Queera minnen. Essäer om tystnader, längtan och motstånd (S&S 2021), jossa hän tarkastelee sitä, miten vaietut ja sanallistamatta jätetyt asiat voidaan saada historiasta esiin. Paqvalén antaa näkökulmia, joita T-efektin aikajanan täydentämisessä kannattaa ottaa huomioon.
KOLUMNI: Mitä muistin instituutiot unohtavat?
Teksti: Emil Santtu Uuttu
Esitystaiteilija Emil Santtu Uuttu pohdiskelee, miten muistin instituutiot toimivat ja miten niiden luomia normeja voisi murtaa.
Näkökulma: Miksi vain oma sota kiinnostaa?
Teksti: TUA/Maria Säkö
Maailmassa on tällä hetkellä käynnissä noin 40 eri sotaa. Sitä ei uskoisi, kun katsoo suomalaisten teattereiden ohjelmistoja. Suomalaisessa teatterissa käydään ikuisesti vain omia sotia.