/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO
Muutakin kuin identiteettikeskustelua
Teksti: TUA Kuva: Mitro Härkönen
Noora Dadu (s.1981) on helsinkiläinen näyttelijä, kirjoittaja ja esitysten tekijä sekä yhteiskunnallinen keskustelija. Hän on tuttu muun muassa Teatteri Takomon, Kansallisteatterin ja Ryhmäteatterin esityksistä. Hän on Teatteri Takomon jäsen sekä osa Ryhmäteatterin politiikka-kollektiivia. Hän on esityksissään käsitellyt mm. erimielisyyttä ja rakkautta sekä yksilöiden elämässä että laajemmassa poliittisessa kontekstissa. Hänen viimeisimpiin töihinsä kuuluu myös Viiksi-instituutti, jossa harjoiteltiin maailmassaoloa. Minun Palestiinani ja Fail on hänen esikoiskirjansa ja TUA.n alkukirjaston ensimmäinen peruskivi.
Dadun vuonna 2015 kantaesityksensä saanut Minun Palestiinani sekä sen itsenäinen jatko-osa Fail (2016) muodostavat keskeisen osan kotimaisen teatterin lähihistoriaa. Minun Palestiinani – monologi kahdelle näyttelijälle syntyi perehtymisestä Israelin ja Palestiinan konfliktiin. Se kuljettaa lukijansa aistivoimaisista matkamuistoista identiteettipohdintoihin ja ehdottaa ratkaisua miehityksen lopettamiseksi. Seuraavaksi suomalais-palestiinalainen Dadu teki esityksen Fail –virheellinen esitys (2016). Sen yhtenä sytykkeenä toimi se, miten hänen suomalaisuutensa ja liikkumatilansa näyttelijänä pieneni työnantajien silmissä Minun Palestiinani jälkeen. Fail pyörittää kaleidoskooppimaisesti erilaisia mahdollisia minuuksia. Sen ytimessä säteilee ajatus jokaisen ihmisen määrittelemättömyydestä ja virheellisyydestä taiteen lähteenä. Minun Palestiinani ja Fail -teosparin aivomyrsky kristallisoituu kestäväksi kaunokirjallisuudeksi. Se kysyy: voiko taiteella kurottaa kansainvälisten konfliktien ja identiteettien yli?
Tässä linkkejä muutamiin esitysten kirvoittamiin hyviin arvioihin ja juttuihin:
Viitaniemi,Tuula 5.6.2015: Noora Dadun Palestiina. Yle
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/06/05/noora-dadun-palestiina
Dadu, Noora 2015: The Art of Self-Exposure. Tinfo news 2015. In English, page 33.
https://www.tinfo.fi/documents/tinfo-news-2015_sustainability_web-parempi.pdf
Puukka, Päivi 19.11.2016: Palkittu teatterintekijä yritti ratkaista Palestiinan kriisin. Yle
https://yle.fi/uutiset/3-9298788
Viitaniemi, Tuula 30.11.2016: Noora Dadun häkellyttävä Fail on armollinen ja ankara esitys
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/11/30/noora-dadun-hakellyttava-fail-armollinen-ja-ankara-esitys
Noora Dadun Minun Palestiinani sai aikoinaan huomiota juuri aiheensa ja sen henkilökohtaisen käsittelyn vuoksi. Myös Fail huomioitiin mediassa. Kummankin teoksen vastaanotossa korostui kysymys identiteetistä. Päätimme TUA:n omissa artikkeleissa antaa Minun Palestiinani ja Fail -teosparin herättämiin poliittisiin ja esteettisiin kysymyksiin uusia näkökulmia.
→ Seitsemän olennaista
→ Tärkeintä on antaa lapsille ilmaisunvapaus
→ Muutakin kuin identiteettikeskustelua
→ Kolumni: Totuuden (ja tekstin luonteen) nimissä
→ Näkökulma: Miksi vain oma sota kiinnostaa?
→ Muistomerkkejä omista sodista
→ Taidetta nollapositiosta
Saatat innostua myös näistä
HAASTATTELU: Naisten saappaissa
Teksti: Kristiina Sarasti
Kuva: Gergana Dimitrova, Georgi Angelov
Balkanilaiset feministisen teatterin pioneerit käyttävät teatteria patriarkaatin epäkohtien tutkimiseen. Heidän suomennetut näytelmänsä tuulettavat railakkaasti tyttöyden ja naiseuden normeja.
NÄKÖKULMA: Hiljaisuuden ja tauon ero
Kuvat ja teksti: Aino Nieminen
Jokainen kuvavalinta on aina arvovalinta. Myös silloin kun kuva valitaan kuvapankista. Samaa arvovalintaa teemme sanoilla. Termit, joita käytämme, vaikuttavat siihen millainen maailma viestiemme myötä rakentuu. Se kertoo myös kenelle tai kenestä puhumme, kuka kuuluu joukkoon ja kuka jätetään ulkopuolelle.
TUA:n HAASTATTELU: Tietokirja, jonka sanat tulevat suoraan ruumiista
Teksti: TUA
Nelson Mandela on sanonut, että jos puhut ihmiselle kielellä, jota hän ymmärtää, asia menee hänen järkeensä, mutta jos puhut hänen äidinkielellään, sanat menevät sydämeen. Ihmisen suhde omaan äidinkieleensä on ruumiillinen. Jotta suomalainen taidekeskustelu pysyy elävänä ja ruumiillisena tarvitaan hyviä käännöksiä. Mutta miten tällainen merkityksellinen suomennos tehdään? Sara Ahmedin Tunteiden kulttuuripolitiikkaa -teoksen (2018/2004, Niin & Näin) kääntäjä Elina Halttunen-Riikonen kertoo, miten ja miksi teos kääntyi suomeksi. Ahmedin teos on Tuntoisia ruumiita –