/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO
NÄKÖKULMA: Aikajana tarvitsee jatkuvaa päivitystä
Teksti: TUA
Kid Kokon Katoaminen – passio innoitti TUA:n sukeltamaan queer-esitysten historiaan sekä pohtimaan kaanonin muodostumista.
T-efektin teatteritieteilijät kävivät läpi arkistoja ja päätyivät kirjaamaan ylös sieltä löytyneitä queer-esityksiä. He pitävät omaa janaansa keskustelunavauksena, jonka jälkeen kaikilla halukkailla on mahdollisuus antaa TUA:lle vihjeitä ja päästä täydentämään janaa.
Pyysimme esitystaiteilija Emil Santtu Uuttua kommentoimaan historiikkihankettamme kolumnin muodossa. Uuttu peräänkuuluttaa kolumnissaan historiantutkijoilta queer-katsetta eli kykyä katsoa muuallekin kuin julkisuuden valokeilaan ja kykyyn hankkia tietoa uusilla tavoilla. Uuttu kehottaa miettimään, mitä muistin instituutiot unohtavat. Vähemmistöjen lisäksi myös tietyt taiteenlajit, kuten esitystaide, tallentuvat heikosti, kun taas toiset lajit saavat ylenpalttisesti tilaa. Esimerkiksi käsitys esitysteksteistä omina taideteoksinaan on asia, joka saa harvoin huomiota. Teksti saattaa jäädä esityksen varjoon eikä sitä linkitetä tarkastelussa muihin teksteihin. Siksi esseisti Aurora Ala-Hakula tarkastelee esseessään ja haastattelussaan Kokon kirjoittamaa tekstiä rinnan Milka Luhtaniemen tekstin kanssa. Ala-Hakulan haastattelussa Kokko ja Luhtaniemi pohtivat suhteitaan rakenteisiin ja niiden normeihin ja kertovat, miten elävät ja työskentelevät niitä muuttaakseen.
Queer-aiheisiin erikoistunut kirjallisuudentutkija Rita Paqvalén puolestaan nostaa TUAn haastattelussa esiin sen, miten historiaa tutkittaessa tärkeää on nähdä ambivalenssia teoksissa ja jäljittää sitä, miten teoksia on omana aikanaan voitu katsoa queer-katseella. Siten historiasta voi ikään kuin palauttaa teoksia nykypäivän queer-katsojalle.
Kaikki kaanonit on luotu täydennettäviksi ja uudelleenarvioitaviksi. TUA kutsuu nyt ihmiset tutustumaan aikajanaan, kommentoimaan, ehdottamaan täydennyksiä, innnostumaan ja kummastumaan valinnoista.
Saatat innostua myös näistä
HISTORIIKKI: Suomalaisen queer-teatterin aikajana
Teksti: Maura Minerva, Eeli Vilhunen ja Sofia Valtanen
Teatteritieteilijöistä koostuva T-efekti -ryhmä kävi läpi niitä jälkiä, joita arkistoihin on jäänyt suomalaisista queer-esityksistä viime vuosisadan vaihteesta tähän päivään. Merkkipaaluiksi ovat usein nousseet isojen talojen paljon huomiota saaneet esitykset, mutta aikajanalta löytyy myös vähemmän tunnettuja teoksia, joiden lopullinen merkitys on saattanut olla suurempi kuin suosiossa kylpeneiden teosten.
Kahdeksan olennaista
Teksti: Noora Dadu Kuva: Ilkka Saastamoinen.
Minun Palestiinani ja Fail -teoksen kirjoittajan Nooran Dadun seitsemän nostoa hänelle tärkeistä palestiinalaistaustaisista taiteilijoista ja kirjoittajista.
NÄKÖKULMA: Taide elinolosuhteiden takaajana
Kuva: Chen Chun-Lun. Outi Pieski Matriarkaatissa (2022)
Teksti: Mia Hannula
Tanssikriitikko Mia Hannula kirjoittaa siitä, miten Matriarkaatissa esiäitien matriarkaalinen huolenpidon kulttuuriperintö viitoittaa paluuta kohti suvereenia yhteyttä maahan.