Teksti: Heidi Backström
Kuva: Aino Nieminen
Teatterin Uuden Alkukirjaston neljäs peruskivi on näytelmäkirjailija ja dramaturgi Marie Kajavan monologinäytelmä in the margin, i wrote some shit about my soft skin. Teos pohjaa muistikirjoihin unohtuneisiin tai Kajavan vuosien varrella hylkäämiin tekstinpätkiin.
LUE LISÄÄ →
Kuvat ja teksti: Aino Nieminen
Jokainen kuvavalinta on aina arvovalinta. Myös silloin kun kuva valitaan kuvapankista. Samaa arvovalintaa teemme sanoilla. Termit, joita käytämme, vaikuttavat siihen millainen maailma viestiemme myötä rakentuu. Se kertoo myös kenelle tai kenestä puhumme, kuka kuuluu joukkoon ja kuka jätetään ulkopuolelle.
LUE LISÄÄ →
Teksti: Olga Palo
Kuva: Aino Nieminen
Harry Potter ja salaisuuksien kammio -kirjassa Ginny Weasley löytää Lordi Voldemortin vanhan päiväkirjan, ja Voldemort alkaa elää Ginnyn kautta. Voldemortin muisto elää päiväkirjassa, ja päiväkirjansa kautta hän saa tahtonsa toteutumaan. Kirja ei siis ole ainoastaan Voldemortin muistiinpanoja elämästä, vaan jollain tapaa kirjoitusajankohdan nuori kirjoittaja itse – Voldemort arkistoituna päiväkirjaan.
LUE LISÄÄ →
Text: Cristina Modreanu
Photo: Elise Wilk, A Bordeniau
”In Eastern Europe theatre is always deeply affected by the political field. Acting in opposition to that, some artists are still trying to avoid political subjects, offering instead to the audience elaborate performative means of escaping reality.”
LUE LISÄÄ →
Teksti: Kristiina Sarasti
Kuva: Gergana Dimitrova, Georgi Angelov
Balkanilaiset feministisen teatterin pioneerit käyttävät teatteria patriarkaatin epäkohtien tutkimiseen. Heidän suomennetut näytelmänsä tuulettavat railakkaasti tyttöyden ja naiseuden normeja.
LUE LISÄÄ →
Teksti: Susanna Kuparinen
Jeton Nezirajn näytelmän raaka ja ironinen nauru näyttää ohjaaja Susanna Kuparisen mukaan sen, millainen EU on niistä, joita ei kutsuta sen juhlapöytiin.
LUE LISÄÄ →
Teksti: Maria Säkö
Kuvat: The Handke Project, Atdhe Mulla
Dokumentaarinen The Handke Project -teatteriesitys tuo esiin balkanilaisten näkymättömyyden ja eri keskustelujen kohtaamattomuuden Euroopassa. Handke-asiantuntijat lännessä kehottivat hänen kritisoijiaan lukemaan Handkea, mutta lukivatko balkanilaistaustaiset toimittajat ja taiteilijat häntä liian tarkkaan?
LUE LISÄÄ →
…eli jatkopohdintaa Jussi Sorjasen ja Aino Kiven lisää kulttuurikirjoittamista peräänkuuluttaviin puheenvuoroihin…
Teksti: Eeva Kemppi ja Maria Säkö
LUE LISÄÄ →
Teksti: TUA
Teatteritiede antaa meille välineitä ja sanoja käsitellä teatterikokemuksia ja havaintoja teatterista. Se auttaa sanallistamaan asioita, jotka muuten jäisivät huomiotta. Teatterintutkimus ja teatterikokemus voivat kohdata.
LUE LISÄÄ →
Teksti: TUA
Nelson Mandela on sanonut, että jos puhut ihmiselle kielellä, jota hän ymmärtää, asia menee hänen järkeensä, mutta jos puhut hänen äidinkielellään, sanat menevät sydämeen. Ihmisen suhde omaan äidinkieleensä on ruumiillinen. Jotta suomalainen taidekeskustelu pysyy elävänä ja ruumiillisena tarvitaan hyviä käännöksiä. Mutta miten tällainen merkityksellinen suomennos tehdään? Sara Ahmedin Tunteiden kulttuuripolitiikkaa -teoksen (2018/2004, Niin & Näin) kääntäjä Elina Halttunen-Riikonen kertoo, miten ja miksi teos kääntyi suomeksi. Ahmedin teos on Tuntoisia ruumiita – miten ollaan teoksissa, maailmassa? -tekstikokoelman kirjoittaneelle Hanna Helavuorelle tärkeä kirja.
LUE LISÄÄ →