/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO/TEATTERIN/UUSI/ALKUKIRJASTO
Tärkeintä on antaa lapsille ilmaisunvapaus
Teksti: Maria Säkö / TUA
Fragments Theatre toimii Jeninissä, Palestiinassa, ja sen lähistöllä on pakolaisleirejä. Sen perustajiin kuuluu taiteilijoita monilta eri aloilta. Fragments Theatren toimintaa tukee muun muassa Anna Lindhin Säätiö, joka pyrkii tukemaan rauhanomaista dialogia Välimeren alueella. Ryhmän perustajajäsen, tuottaja Rawand Arqawi, vastasi TUAn puheluun.
Mikä on toimintaideanne?
Kun perustimme teatterin vuonna 2011, ymmärsimme, millaista toimintaa paikkakunnalle tarvittiin. Halusimme järjestää draamaopetusta ja -terapiaa lapsille ja nuorille sekä auttaa myös yhteiskunnan hylkäämiä taiteilijoita. Täällä on niin paljon lahjakkuutta, mutta niin vähän rahaa toteuttaa mitään, joten olemme pyrkineet luomaan paikallisille taiteilijoille työskentelymahdollisuuksia. Pyrimme luomaan yhteyksiä eri tahoihin, jotta taiteilijat saisivat kontakteja. Päämäärämme ovat yhä samat.
Teidän toimintaanne luonnehditaan osallistavaksi. Miten sosiaalinen aspekti yhdistyy taiteeseen työssänne?
Hyvin luontevasti. Työskentelemme pääasiassa sellaisten lasten ja nuorten kanssa, jotka tulevat hyvin köyhistä oloista sekä ihmisten, joilla on vammoja ja erityistarpeita. Työskentelemme myös vanhusten kanssa. Lisäksi teemme näkyväksi erilaisten ihmisten tarinoita ja teemme heidät tietoisiksi taiteesta ylipäätään. Fragments Theatre on ainoa kulttuurikeskus koko kaupungissa, joten ylläpidämme ihmisten sidettä kulttuuriin, omaan kulttuurihistoriaan ja nykytaiteeseen.
Miten toimintanne on vuosien varrella muuttunut?
Kun aloitimme toiminnan kymmenisen vuotta sitten, monet paikalliset toivoivat, että me lähtisimme pois. Moni ei ymmärtänyt, että taide voisi olla vakavasti otettavaa työtä. Nykyään tilanne on täysin päinvastainen. Kaikki haluavat auttaa esitysten valmistamisessa, mitä tahansa tarvitsemme, niin paikalliset ihmiset tukevat meitä. Heistä, jotka olivat aluksi ennakkoluuloisia, on tullut meidän uskollinen yleisömme.
Meidän avustusrahamme ovat tällä hetkellä hyvin pienet, välillä tilanne on ollut taloudellisesti parempikin. Nykyinen tilanne johtuu sekä maailmanpoliittisesta tilanteesta ja siitä, että suurin osa niistä palestiinalaisista, jotka haluavat tukea taideprojekteja, menevät tällä hetkellä muihin kaupunkeihin, kuten Ramallahiin. Emme joudu tällä hetkellä maksamaan tilastamme vuokraa ja meillä työskentelee lähinnä vapaaehtoisia.
Miten lasten ja nuorten teatteritoiminnalla voi edesauttaa rauhaa?
Kukaan ei halua elää sodassa. Kaikki haluaisivat elää rauhassa, käydä rannalla, matkustaa. Jeninissä tilanne on levoton. Jatkuvassa pelossa eläminen on masentavaa myös meille, joka pyrimme koko ajan muistuttamaan, että elämässä on muutakin. Elämme hyvin vaikeita aikoja. Olemme pyrkineet tuomaan tässä tilanteessa lapsille elämään muutakin kuin pelon. Kun he tulevat esiintymään, he ovat innokkaita ja täynnä energiaa ja kaikki huomaavat heitä katsoessaan, että kukaan ei halua elää sodan keskellä.
Mitä teemoja viimeaikaisissa töissänne on ollut?
Viimeisin projektimme on liittynyt kierrätykseen. Hylätystä muovista ja roskista voi valmistaa vaikka mitä. Autoimme taiteilijoita hyödyntämään niitä ja myymään teoksensa, jotta he onnistuisivat tienaamaan työllään. Ylipäätään ympäristön tila ja kierrätyksen tärkeys ovat teemojamme tällä hetkellä.
Järjestimme viime viikolla nykytaiteen näyttelyn, mutta jouduimme sulkemaan sen, koska täällä on nyt niin vaarallista liikkua. On tärkeää pitää taide-elämää yllä myös vaikeissa tilanteissa, mutta välillä tilanne on niin vaarallinen, että toiminta pitää pistää tauolle.
Mistä aiheista lapset ja nuoret tekevät esityksiä?
Emme määärittele sitä, mitä lasten ja nuorten tulee esittää vaan he saavat valita aiheensa itse. Täällä on paljon vaikeuksia, mutta emme määrää, että teatteriprojekteissamme pitäisi puhua ongelmista. Tärkeintä on kuulla, mitä he haluavat sanoa yhteisölleen ja koko maailmalle eikä ohjata heitä puhumaan vaikkapa politiikasta. Heidän teoksissaan tulee vapaasti esiin juuri se, mitä heillä on sydämellään.
Saatat innostua myös näistä
ESSEE: Lempeätä tilaa
Teksti: Aurora Ala-Hakula
Aurora Ala-Hakula tarkastelee esseessään Kid Kokon Katoaminen – passio -teosta suhteessa Milka Luhtaniemen Buoyancyyn ja luo tilaa esitystekstien pohtimiseen sekä niiden kaanonin rakentamiseen.
Haastattelu: Pipsa Lonka ja Peterin tarinan takainen todellisuus
Teksti: TUA
Kuva: Jussi Kirjavainen
Pipsa Lonka kuuluu Suomen käännetyimpiin ja palkituimpiin näytelmäkirjailijoihin. Longan näytelmä Peter asui talossa – delfiini pisteestä pisteeseen ilmestyy TUAn kustantamana, Aino Niemisen taittamana kirjana tiistaina 7.5.2024.
Näytelmä kertoo pullokuonodelfiinistä, jolle tehtiin poikkeuksellinen eläinkoe 1960-luvulla. Hänelle opetettiin englantia, ihmisten kieltä. Osana koetta delfiini asui puoli vuotta kahdestaan nuoren naisen kanssa talossa, jonka kaikkiin huoneisiin oli laskettu vettä. Peteriksi kutsutun delfiinin elämä päättyi itsemurhaan.
KESKUSTELU: Suomalainen media ja teatterin ilmiöt…
…eli jatkopohdintaa Jussi Sorjasen ja Aino Kiven lisää kulttuurikirjoittamista peräänkuuluttaviin puheenvuoroihin…
Teksti: Eeva Kemppi ja Maria Säkö